|
|
Post by Anna on Aug 30, 2016 18:06:47 GMT
Tarinoita ja mietteitä maatilan arjesta hevosten ja lypsylehmien parissa. |
|
|
|
Post by Anna on Aug 31, 2016 19:25:14 GMT
keskiviikko - 31.8.2016
Nyt kun kiireinen kesä alkaa kääntyä syksyyn on hetki aikaa hengähtää ja kertoa mitä meille kuuluu.
Raitula on ollut nyt toiminassa hyvän aikaa. Navetan kapasiteetti saatiin juuri nyt täyteen ja eläimet ovat pysyneet melko terveinä. Nyt vanhemmat lehmät alkavat olla jo siinä iässä että ne saavat tehdä tilaa nuoremmille. Ainahan se on raskasta luopua työtovereista, mutta pakko se on jostain alkaa karsimaan.
Viime viikolla saatiin pakettiin tämän kesän kolmas ja viimeinen rehusato, joten nyt ammuille pitäisi riittää omaa ruokaa koko talveksi. Kuiva heinä sato oli tänä vuonna melko heikko, mutta jonkun verran isoja ja pieniä paaleja saatiin tehtyä.
Kaikki tammat astutettiin ja ovat nyt ultrattu tiineiksi! Siispä syyskuun loppupuolella ja lokakuun alussa on odotettavissa jälleen pieniä hevosvauvoja. Kun yrittäjän aamut ja illat kuluu navetalla, päivät on varattu hevosille. Itse ratsastan päivittäin kolme tai neljäkin hevosta. Kun hevoset tähtäävät vaativiin luokkiin, ei treeneistäkään saa lipsua.
Lisäksi pitäisi miettiä yksityistallitoimintaa. Nyt syksyllä aukeavissa hauissa on vähemmän paikkoja vapaana ulkopuolisille, sillä oma konilauma on kasvanut jonkinverran, vaikkakin aivan nuoriso asustaakin naapurin pihatossa. Täytyy kehitellä jokin toimintasuunnitelma, sillä olisi sitäkin puolta mukava aktivoittaa.
|
|
|
|
Post by Anna on Sept 13, 2016 16:10:33 GMT
tiistai - 13.9.2016
Mikä on meidän tilan rutiinit ja päivän rytmi? Ajattelin sen kirjoittaa nyt tänne. Ajat ovat vain suuntaa antavia.
05.30 - herätys
06.00 - hevosille väkirehut ja niiden tarhaus (heinät valmiina tarhoissa)Vasikoille maito lämpiämään ja niiden juotto.
06.30 - Pihaton ja vanhan navetan ruokintapöytien siivous vanhoista ruuista ja uusien tuonti. (traktorilla, rehupaakut myös vanhan navetan ylisille, josta talikoidaan alas (+ samalla kuivaa heinää ja olkipaaleja) ja jaetaan käsipelin eläimille. Samalla vanhan navetan puolelle jaetaan tarvittavat väkirehut ja kivennäiset kuupan ja ämpärin avulla)Samalla vanhalta puolelta siivotaan lannat ja kuivitetaan.
07.15 - Lypsykoneen valmistelu ja käynnistys, lehmien ajo toiselle puolelle pihattoa ja portit kiinni. Lypsypaikan ovi auki. Tyhjän puolen parsien kolaus ja kuivitus. Lypsy.
09.00 - Lypsyn lopetus, lypsymontun huuhtelu ja valmistelu pesuun, pesu ohjelman käynnistys, pesukoneeseen likaiset utarepyyhkeet ja tulpat. Pihaton toisen puolen parsien kolaus ja kuivitus. Portit auki. Lopuksi vielä tarkistetaan tietokoneelta lehmien syönti. (kesäisin lypsyn jälkeen lypsävät pistetään pihalle)
Tämän jälkeen jos työtekijää ei ole ollut, siivotaan tallin karsinat, laitetaan heinät ja lakaistaan.
13.00 - Vasikoille maidot lämpiämään ja niiden juotto. Samalla työnnetään ruokia lehmien eteen. Tämän jälkeen voidaan ratsastaa pari hevosta.
15.00 - Kurjalla säällä ja talvella hevoset tähän aikaan sisälle + väkirehujen anto. Tarhoihin viedään valmiiksi heinät ja täytetään vedet.
16.00 - Parin hevosen ratsastus.
18.00 - 20.00 - Lehmien ruokinta, karsinoiden ja parsien siivous + kuivitus, vasikoiden juotto, lypsy. (samat rutiinit kuin aamulla, ruokinta pöytiä ei tarvitse siivota.)
20.00 - Iltatarkastus niin navetalla kuin tallissakin + valot pois, ovet kiinni.
|
|
|
|
Post by Anna on Dec 23, 2016 9:24:58 GMT
Sateisena aatonaattona avasin navetan oven eläinlääkärille. Jaava makasi parressa poikimisen jälkeen. Se oli viileä, eikä päässyt ylös. Poikimahalvaus siis. Eläinlääkäri opiskelijoineen alkoi tutkia Jaavaa, mittasivat lämmön, sekä tunnustelivat lehmää. Seuraavaksi eläinlääkäri Kirsi haki ruiskun ja pullollisen kalkkia, jonka ruiskutti Jaavaan. Seuraavaksi se piti saada ylös. Mietin jo hetken pitääkö nyt kasata jo nostotelinettä kun Jaava ei millään halunnut nousta ylös. Lopulta se kuitenkin kömpi omin avuin jalkeille, ja minä sain huokaista helpotuksesta, ettei halvaus ollut edennyt pahemmaksi. Jaava näytti väsyneeltä, mutta rupesi kutenkin heti juomaan ja maistelemaan rehuja. Sain ohjeeksi tuubittaa sille aamuinilloin kalkkipastan suuhun kolmen päivän ajan.
Kiitin lääkätia ja toivotin helle kaikille hyvät jouluntoivotukset. Onneksi pahin tilanne oli nyt ohi, eikä lehmää menetetty. Jaav kun on yksi parhaita lehmiämme.
Jaavan vasikka oli onneksi terhakka ja huitaisi kiduksiinsa melkein neljä litraa ravitsevaa ternimaitoa.
Vihdoin oli aika siirtyä tupaan ja joulussivouksen pariin. Sitten pitäisi vielä valmistaa laatikot, laittaa kinkku valmiiksi, koristella talo, jne. ...
|
|
